3 TIETOVERKKO (INTERNET) TUTKIMUSVÄLINEENÄ

Tietoverkkoja voi käyttää kahdella tavalla tieteellisen tutkimuksen apuvälineinä. Ensimmäinen tapa vastaa kirjoista tehtävää tiedonhakua, eli tietoverkko voi tarjota lähdeaineistoa tutkimukselle. Treloar (1995) toteaa WWW-julkaisun olevan kasvava media tieteellisille artikkeleille. Toinen tapa tietoverkkojen käytölle tieteellisessä tutkimuksessa on tietoverkko tilastollisen tiedon keräämisen välineenä. Sähköpostia ei tutkijan havaintojen perusteella ole käytetty Suomessa tutkimusvälineenä. Sähköpostiaineistosta on Marttunen (1996) analysoinut sähköpostin sopivuutta argumentoinnin harjoittelemiseen. WWW-lomakketta on käytetty joissakin WWW-käyttötutkimuksissa (Järvinen 1996), mutta ne eivät ole olleet Järvisen mukaan tieteellisiä tutkimuksia. Yhdysvalloissa e-mail survey (sähköpostin välityksellä tehty tutkimus) - tutkimuksia on tehty ja niistä on raportoitu mm. WWW:n välityksellä.

Tiedonhaku tietoverkoista vaatii erilaisia strategioita kuin perinteinen tiedonhaku. Toisaalta haku on yksinkertaisempaa, saatavilla oleva tieto löytyy yhdestä paikasta eli tietoverkosta. Löydetty lähde on verkossa luettavissa toiselta puolelta maapalloakin. Vaikeutena verkkotiedon haussa on verkossa olevan tiedon valtava määrä. Itse verkkotietokin on luonteeltaan muuttunutta tavanomaisista lähteistä saatavaan tietoon verrattuna: Treloarin (1995) mukaan verkkotieto on luonteeltaan pysymätöntä, anarkista ja kaoottista.

Tiedon pysymättömyys on ongelma tieteellisessä tutkimuksessa, jossa lähdeviitteiden tulisi olla myöhempienkin lukijoiden käytettävissä. Lähdeviittausten merkintätavat eivät ole vakiintuneet. Tieteellisen tekstin hakua verkosta helpottaa se, että usein jokin teksti on siirretty sellaisenaan WWW-sivuille, ja tällaisessa tapauksessa artikkelilla on selvä otsikko, tekijä ja julkaisupäivämäärä. Ongelmana on se, että WWW-dokumenttia voi päivittää loputtomasti ja jokin tieto voi tässä yhteydessä hävitä kokonaan dokumentista. (Treloar 1995; Kolari 1996.)

Verkkotiedon laatu on aina kyseenalaistettava. Internetissä erilaisten dokumenttien määrä on valtava ja aihepiirit vaihtelevat puhtaasta viihteestä tieteelliseen tietoon. Ongelmaksi tämänkin tutkimuksen tiedonhankinnassa on ollut tarpeeksi tieteellisen tiedon löytämisessä. McKenzien (1995) mukaan korkeatasoisinta ilmaista tietoa verkossa tarjoavat hallitukset ja yliopistot.