1 JOHDANTO

Tässä pro gradu -työssä tutkimuskohteena on tietokoneavusteinen opetus. Aihetta on tutkittu varsin paljon, vaikkakin samanaikaisesti se on yksi uusimmista tutkimusalueista kasvatuksen kentässä. Tärkeän näkökulman aiheeseen tuo mielenkiinto erilaisia oppimisympäristöjä kohtaan. Uudet oppimisympäristöt hyödyntävät nimenomaan uuden teknologian mahdollisuuksia, joten tietokoneet ja niiden verkottuminen avaavat tietokoneavusteisen opetuksen jälleen erittäin mielenkiintoiseksi ja ajankohtaiseksi tutkimusaiheeksi. Tietokoneavusteista opetusta on viimeaikoina tutkittu kohtuullisen paljon juuri oppimisympäristöjen lähtökohdasta. Tutkimus ei kuitenkaan ole tämänhetkisten tietojen mukaan kartoittanut opettajien eli tietokoneavusteisen opetuksen käyttäjien toiveita.

Tämän tutkimuksen tärkein tavoite on kartoittaa opettajien tietokoneavusteiseen opetukseen liittyviä oppimiskäsityksiä ja käyttötottumuksia. Oppimiskäsityksiä tarkastellaan oppimisympäristön laadun ja opetusohjelman näkökulmasta. Oppimisympäristölle on asetettu kaksi dimensiota: perinteinen oppimisympäristö ja avoin oppimisympäristö. Opetusohjelmasta selvitetään opettajalle mieluisia piirteitä ja niihin liittyviä oppimiskäsityksiä akselilla behavioristinen, kognitiivis- konstruktivistinen ja kokemuksellinen oppimiskäsitys. Käyttötottumuksista selvitetään sitä, mikä on tietokoneavusteisen opetuksen asema oppitunnilla. Tutkimuksessa ei kartoiteta yleisesti ottaen opettajien oppimiskäsityksiä vaan nimenomaan tietokoneavusteisen opetukseen liittyviä oppimiskäsityksiä.

Tutkimuksessa käytetään tiedonkeruumenetelmänä sähköpostia. Näin astutaan tältä osin kohti uuden teknologian hyödyntämistä opetus- ja tutkimustyössä. Samalla saadaan kokemusta tieteellisen tiedon keruusta sähköpostitse. Tutkimusjoukkona ovat sähköpostia käyttävät ala-asteen opettajat, joiden näkemysten voidaan olettaa olevan realistisia tutkimuskohteen kannalta. Tutkimusjoukko on myös valittu tutkimukseen tietoverkon avulla; kyselylomake lähettiin kaikille niille ala-asteen opettajille, joiden sähköpostiosoitteet löytyivät keväällä 1996 World Wide Webistä (WWW). Tutkimusjoukkoon toi lisäkirjavuutta se, että kyselylomake oli periaatteessa kaikkien WWW:n käyttäjien ulottuvilla ja siihen pystyi vastaamaan myös ilman lähetettyä kyselyä.