Neulakinnastekniikka

Neulakinnastekniikka kuuluu solmuttomiin verkkotekniikoihin (engl. knotless netting). Tekniikka perustuu siihen, että neulan avulla pujotetaan lankaa tietyssä järjestyksessä silmukoiden läpi. Perinteissä työasennossa pidetään silmukoita vasemman käden peukalolla ja oikeassa kädessä olevalla neulalla pujotellaan silmukka. Alla olevat kuvat eivät kuvaa työasentoa vaan pujottelutapoja, joita on useita erilaisia. Suomessa käytetyt pujottelutavat voidaan jakaa yksi-, kaksi- ja kolmivaiheisiin tapoihin.

Kaksivaiheista tapaa usein kutsutaan myös suomeksi neulomiseksi. Se on todennäköisesti vanhin Suomessa tavattu pujottelutapa. Sitä on käytetty Suomessa jo viikinkiajalla. Neulan pujottelu tapahtuu kahdessa vaiheessa. Lankaluku voi vaihdella (esim. 2+2 tai 2+3 tai 3+3), mutta kaksivaiheisuus on keskeistä.

Kuva. Kaksivaiheinen (2+2) tapa eli suomeksi neulominen
(engl. two-staged stitch, finnish stitch)

Kolmivaiheista tapaa kutsutaan myös venäjäksi neulomiseksi. Tämä malli on jonkin verran tiiviimpää kuin kaksivaiheinen neulonta. Tässä tavassa neulan pujottelu tapahtuu kolmessa vaiheessa. Myös tässä tavassa lankaluku voi vaihdella (esim. 2+2+2 tai 3+2+2 tai 3+3+3), mutta kolmivaiheisuus on yhteistä.

Kuva. Kolmivaiheinen (2+2+2) tapa eli venäjäksi neulominen
(engl. three-staged stitch, russian stitch)

Kaksivaiheisten ja kolmivaiheisten tapojen lisäksi puhutaan pyöräyttäen pujottelusta eli punaltaen neulomisesta. Tällä tarkoitetaan sellaista tekniikkaa, jossa keskussilmukka pyöräytetään neulalle kierteelle. Tällöin saadaan erittäin lujaa ja koristeellista pintaa.

Kuva. Pyöräyttäen neulominen eli punaltaen tehty
(engl. turning technique)