Keskiajan ritarit

Ritariajaksi on perinteisesti kutsuttu vuosia 900-1500.  Ritari käsite on perua vanhasta antiikin roomalaisesta virka-arvosta. Ritareiksi lyötiin Suomessakin muutamia miehiä, kaikkiaan kuitenkin alle kymmenen. Keskeinen paikka ritarille keskiajan Suomessa oli Turun linna. 

Ritarikertomuksissa vilahtelivat sankariteot, pyhien ritareiden  hyveellisyys, oikeudenmukaisuus ja tarinat, joissa pyöreän pöydän ritarit taistelivat pahoja vastaan köyhien puolesta pyhää Graalin maljaa etsien, tekivät lähtemättömän vaikutuksen nuoriin ihaileviin hovipoikiin ja avuliaisiin aseenkantajiin. Taistelujen ohessa ritarit ja ritareiksi valmistautuvat harjoittivat sotakuntoisuuttaan erilaisissa turnajaisissa, joissa korostaakseen "tapakasvatusta" he kantoivat suosikkinaistensa värejä esim.  naisen punaista huivia.

Keskiajan ritari ei ollut mielikuvista huolimatta valkealla ratsulla pyyteettömästi ja altruistisesti neitoja ja köyhiä puolustava vaelteleva soturi. Hän oli hielle ja hevosille haiseva herransa omistama soturi, varsinainen tappokone, joka suoritti saamansa määräykset ja tehtävät köyhistä ja pulassa olevista neidoista välittämättä.

Ritarin varustukseen kuului   hevonen ja miekka sekä panssaroitu varustus, aluksi metallirengaspaita 600-1000-luvuilla ja vähitellen 1300-luvulta alkaen metallilevyin vahvistettuja asuja ja lopulta 1500-luvulla kokopanssarisia taisteluasuja.

Lisätietoja ja linkkejä:

Click here         Ritari ja nainen     Ritarin varusteet

Harmaasudet     Tarujen Camelot  Turkuseikkailu

Testaa tietosi         

Ritariristikko        Täydennä lauseet.

Naisiakin saatettiin epäillä noidiksi ja siitä oli seurauksena esimerkiksi "kelluntakoe" kädet ja jalat sidottuina.

Ritarin haarniska oli raskas ja kömpelö varuste, mutta suojasi hyvin niin kauan kun ritari pysyi ratsun selässä. Pudottuaan hevosen selästä ritari oli helppo uhri jaloin liikkuvalle, kevyesti puetulle soturille.

Riku Kuusisto 1999

Ristiretket synnyttivät länsieuroopassa ritarilaitoksen. Ritarilaitoksen ensisijainen piirre on, että se on ordo  eli, kuten sanan etymologia osoittaa, suljettu yhteisö. Ritarit olivat joka suhteessa veljiä joilla oli kuitenkin vahva henkinen yhteenkuuluvuus Jumalan kanssa.