Kankaan kuviointi

Värjäysohje

Vinkkejä opettajalle

Oppilaiden töitä

Etusivulle

 

Indigo

Luonnon kasveista saatavissa väreissä sininen on harvinainen. Pysyvin ja syvin sini saadaan indigosta, joka on hernekasvien sukuun kuuluva eri puolilla trooppista maailmaa kasvava pensas. Alkuperäinen ja värin myynnillään maailmanmahdin aseman saavuttanut indigontuottaja on Intia. Sana indigo tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa "peräisin Intiasta". Mutta indigoa esiintyy myös Jaavalla, Guatemalassa, Filippiineillä sekä Pohjois- ja Länsi-Afrikassa. Afrikassa indigolla on osattu värjätä jo tuhannen vuoden ajan. 1800-luvun lopulla saksalainen Bayer keksi indigon kemiallisen kaavan ja pian sen jälkeen markkinoille tuli synteettinen indigo.

Teollinen väri syrjäytti osittain luonnonvärin käytön. Se oli nopeampi käyttää ja hinnaltaan halvempi. Laadullisesti luonnonindigo on kuitenkin sävyltään jäljittelemätön ja kestoltaan korkealuokkaisempi.

Indigovärjäyksessä käytetään monia eri tekniikoita eri puolilla maailmaa. Länsi-Afrikassa indigolla värjätään kotikutoista, kapeiksi nauhoiksi kudottua puuvillakangasta. Vasta värjäyksen jälkeen kaitaleet yhdistetään suuremmiksi yhtenäisiksi kankaiksi. Kuviot kangaskaitaleisiin saadaan ompelemalla niihin ennen värjäystä laskoksia ja poimuja. Luonnonindigoa käytettäessä väriliemen valmistus kestää monta päivää. Tynnyriin tai saviastiaan pannaan murskattuja ja kuivattuja lehtipalloja, vettä, lipeää ja wanda-puun juuresta liotettua nestettä. Värjäys tapahtuu kastamalla ommellut kankaat väriliemeen. Kun kankaat nostetaan liemestä, ne ovat värjäytyneet vihreiksi. Vasta reagoidessaan ilman hapen kanssa kankaaseen imeytynyt väri muuttuu siniseksi. Mitä useampi värikylpy kankaalle annetaan, sitä tummempi sininen väri saadaan. Värjäyksen jälkeen kuviolangat puretaan ja kuviot paljastuvat.