Qu'est-ce que la francophonie?
Le mot "francophonie" a été inventé en 1880 par le géographe français Onésisme Reclus pour définir l'ensemble des personnes et des pays utilisant le français à différents niveaux. En parlant très largement, l'on pourrait donc qualifier de francophone toute personne parlant français. Cela n'est pourtant pas si simple. Pour certains, le français est leur langue maternelle; pour d'autres, elle est la langue officielle de leur pays, c'est-à-dire qu'ils ont une autre langue maternelle et le français n'est utilisé que dans des situations officielles. Pour certains encore, elle est juste une langue de culture, une langue utilisée seulement entre les membres d'une certaine classe sociale du pays en question.
L'organisation regroupant les pays dits francophones c'est-à-dire ayant le français utilisé d'une des façons précédemment décrites s'appelle l'OIF: l'Organisation Internationale de la Francophonie. Elle regroupe en 2007 55 Etats ou gouvernements membres et 13 observateurs. Cela représente environ 200 millions de francophones. Dans le monde, il reste encore près de 100 millions d'utilisateurs de la langue de Molière, qu'ils soient de pays pas encore membres de l'OIF ou tout simplement de jeunes personnes étudiant le français au cours de leur études.
La francophonie, avec son organisation l'OIF, a aussi une mission mondiale. Nous pouvons la résumer en quelques points:
Elle s'occupe bien sûr du statut de la langue française à travers le monde et veille à son renforcement comme outil de communication, d'échange culturel, d'enseignement et de support dynamique.
Elle est aussi en faveur du plurilinguisme, c'est-à-dire n'impose pas le français comme langue unique d'un pays. Parmi les 55 pays membres, 29 ont le français comme langue officielle. Néanmoins, l'OIF favorise le maintien et l'essor de la diversité culturelle et linguistique.
Du point de vue de l'éducation, elle insiste sur l'accès à l'autonomie et à l'information pour tous, quel que soit le sexe de l'élève. Elle soutient le droit à tous d'avoir accès à une éducation complète, à un cycle complet au niveau du primaire et à un enseignement permettant de trouver un emploi.
L'OIF teint à renforcer le système de prévention en ce qui concerne la paix, la démocratie, l'Etat de droit et les Droits de l'Homme.
Enfin du point de vue économique, l'OIF souhaite une amélioration du système de gouvernance économique et des stratégies communes dans les négociations internationales. Elle lutte contre la pauvreté et insiste sur l'interaction à l'économie mondiale.
C'est en 1880 que le mot "francophonie" fut inventé mais il n'était alors utilisé que pour décrire des pays ou personnes francophones. C'est après la Seconde Guerre Mondiale que l'idée de joindre ces personnes ayant une langue et une culture commune est née. L'omniprésence de la langue anglaise et l'extension de la culture américaine ont engendré une envie de défendre la richesse et les spécificités de la langue française.
La Convention de Niamey, dont l'idée vient de 3 chefs d'Etat africains (Léopold Sédar Senghor du Sénégal, Habib Bourguiba de Tunisie, Hamani Diori du Niger) et du Prince Norodom Sihanouk du Cambodge fut signée le 20 mars 1970 par 21 représentants d'Etats ou de gouvernements. Cette Convention créé l'Agence de Coopération Culturelle et Technique (ACCT) entre ces pays francophones. Elle vise à promouvoir et diffuser la coopération entre ces membres du point de vue culturel et technique.
En 1984, la chaîne de télévision francophone, TV5, est créée.
Le premier Sommet de la Francophonie eu lieu en 1986 à Versailles et comptait 42 pays participants.
Les différents chefs d'Etats et de gouvernement membres de L'ACCT se réunissent tous les ans depuis 1986 pour rechercher de nouvelles actions permettant de dynamiser le français dans le monde et de solidifier la coopération entre les membres. L'ACCT devient l'Agence de la Francophonie en 1995. Elle est la seule agence intergouvernementale francophone.
C'est aussi en 1995 que l'Agence décide d'avoir un Secrétaire Général, mettant plus en valeur sa dimension politique. M. Boutros Boutros-Ghali en sera le premier, puis M. Abdou Diouf en 2002. En 1998, l'Agence devient l'Organisation Internationale de la Francophonie, l'OIF.
En 2004, lors du Xe Sommet, les chefs d'Etats et de gouvernement membres ont approuvé les nouvelles missions de la francophonie :
Elle s'occupe bien sûr du statut de la langue française à travers le monde et veille à son renforcement comme outil de communication, d'échange culturel, d'enseignement et de support dynamique.
Elle est aussi en faveur du plurilinguisme, c'est-à-dire n'impose pas le français comme langue unique d'un pays. Parmi les 55 pays membres, 29 ont le français comme langue officielle. Néanmoins, l'OIF favorise le maintien et l'essor de la diversité culturelle et linguistique.
Du point de vue de l'éducation, elle insiste sur l'accès à l'autonomie et à l'information pour tous, quel que soit le sexe de l'élève. Elle soutient le droit à tous d'avoir accès à une éducation complète, à un cycle complet au niveau du primaire et à un enseignement permettant de trouver un emploi.
L'OIF teint à renforcer le système de prévention en ce qui concerne la paix, la démocratie, l'Etat de droit et les Droits de l'Homme.
Enfin du point de vue économique, l'OIF souhaite une amélioration du système de gouvernance économique et des stratégies communes dans les négociations internationales. Elle lutte contre la pauvreté et insiste sur l'interaction à l'économie mondiale.
En 2007, l'OIF compte 55 Etats et gouvernements membres, ainsi que 13 observateurs.
Le 20 mars est la Journée Internationale de la Francophonie à travers le monde.
Vuonna 1880 ranskalainen maantieteilijä Onésisme Reclus loi sanan frankofonia kuvatakseen niitä eri maita ja ihmisiä, jotka käyttivät ranskan kieltä. Laajasti ajatellen frankofonia voitaisiin ymmärtää kaikkina niinä ihmisinä, jotka puhuvat ranskaa. Asia ei kuitenkaan ole näin helppo. Toisille ranska on heidän äidinkielensä; toisille se on heidän maansa virallinen kieli, jolloin heillä on toinen kieli äidinkielenään ja ranskaa käytetään vain virallisissa tilanteissa. Toisille puolestaan ranska on kulttuurin kieli, jota käytetään vain asioidessa tietyn sosiaalisen luokan kanssa.
OIF (L´Organisation Internationale de la Francophonie) on järjestö, joka kokoaa yhteen frankofonia maat, eli maat joissa ranskan kieltä käytetään jollain edellä mainitulla tavalla. Vuonna 2007 järjestöön kuului 55 jäsenvaltiota tai -hallitusta ja 13 tarkkailijamaata. Tämä tarkoittaa noin 200 miljoonaa ranskan kieltä puhuvaa ihmistä. Maailmassa on vielä lähes 100 miljoonaa Molièren kielen käyttäjää, jotka tulevat OIF:n kuulumattomasta maasta tai joidenka opintoihin ranskan kieli kuuluu.
OIF:llä on maailmanlaajuinen tehtävä. Se voidaan esittää muutamalla kohdalla:
· OIF huolehtii ranskan kielen asemasta maailmassa ja vahvistaa ranskan kielen dynaamista käyttöä kommunikaatio välineenä, kulttuurivaihdossa ja opetuksessa.
· OIF kannattaa myös monikielisyyttä, toisin sanoen sen päämääränä ei ole ranskan kielen muuttaminen maan ainoaksi kieleksi. 55 jäsenvaltion joukosta 29 maassa ranskan kieli on virallinen kieli. Kuitenkin OIF kannattaa kielellistä ja kulttuurillista moninaisuutta.
· Opetuksessa OIF kannattaa tiedonjakamista kaikille, oppilaan sukupuolesta riippumatta. OIF puolustaa kaikkien ihmisten opiskeluoikeutta, joka pitää sisällään opetuksen perusopetuksesta ammatilliseen opetukseen.
· OIF kannattaa rauhaa, demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia.
Talouden alalla OIF toivoo parannusta taloushallintoon ja yhteisiin toimintatapoihin kansanvälisessä kaupassa. Se kamppailee köyhyyttä vastaan ja korostaa kansainvälistä taloudellista kanssakäymistä.
Suomennos: Johanna Taimi
Frankofonia sana keksittiin vuonna 1880, mutta silloin sanalla tarkoitettiin vain ranskankielisiä maita ja ihmisiä. Toisen maailmansodan jälkeen syntyi ajatus yhdistää nämä ihmiset, joilla oli yhteinen kieli ja kulttuuri. Englannin kielen käytön lisääntyminen ja amerikkalaisen kulttuurin esiinmarssi synnyttivät halun puolustaa ranskan kielen rikkautta ja erityisyyttä.
Kolme Afrikan valtion johtaa (Léopold Sédar Senghor Senagalista, Habib Bourguiba Tunisiasta ja Hamani Dioiri Nigeriasta) ja Prinssi Norodom Sihanouk Cambodgasta saivat idean Niameyn sopimuksesta, jonka allekirjoitti 21 valtionedustajaa 20.3. 1970. Tämä sopimus perusti ACCT:n, joka on Teknisen ja Kulttuurisen Yhteistyön Toimisto (l´Agence de Coopération Culturelle et Techinque) ranskankielisten maiden välillä. ACCT:n päämääränä on parantaa jäsenten välistä yhteistyötä tekniikan ja kulttuurin aloilla.
Vuonna 1984 ranskankielisten maiden televisiokanava TV5 perustetaan.
Ensimmäinen ranskankielisten maiden kokous pidettiin vuonna 1986 Versaillesissa ja siihen osallistui 42 maata.
Vuodesta 1986 lähtien ACCT:n jäsenmaiden johtajat ovat kokoontuneet joka vuosi löytääkseen uusia tapoja parantaa ranskan kielen asemaa maailmassa sekä lisätäkseen jäsenmaiden välistä yhteistyötä. Vuonna 1995 ACCT:n nimi muutetaan l´Agence de la Francophonie:ksi. Se on ainoa valtioiden välinen ranskankielinen järjestö.
Myös vuonna 1995 järjestö päätti perustaa pääsihteerin viran, jonka avulla se painottaa poliittista rooliaan. Ensimmäisenä sihteerinä toimi Boutros Boutros Gali, jota seurasi Abdou Diouf vuonna 2002. Vuonna 1998 järjestö muutti nimensä OIF:ksi (l´Organisation Internationale de la Francophonie).
Vuonna 2004 kymmenennessä kokouksessa jäsenvaltioiden ja -hallitusten johtajat hyväksyivät frankofonian uudet tehtävät:
· OIF huolehtii ranskan kielen asemasta maailmassa ja vahvistaa ranskan kielen dynaamista käyttöä kommunikaatio välineenä, kulttuurivaihdossa ja opetuksessa.
· OIF kannattaa myös monikielisyyttä, toisin sanoen sen päämääränä ei ole ranskan kielen muuttaminen maan ainoaksi kieleksi. 55 jäsenvaltion joukosta 29 maassa ranskan kieli on virallinen kieli. Kuitenkin OIF kannattaa kielellistä ja kulttuurillista moninaisuutta.
· Opetuksessa OIF kannattaa tiedonjakamista kaikille, oppilaan sukupuolesta riippumatta. OIF puolustaa kaikkien ihmisten opiskeluoikeutta, joka pitää sisällään opetuksen perusopetuksesta ammatilliseen opetukseen.
· OIF kannattaa rauhaa, demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia.
· Talouden alalla OIF toivoo parannusta taloushallintoon ja yhteisiin toimintatapoihin kansanvälisessä kaupassa. Se kamppailee köyhyyttä vastaan ja korostaa kansainvälistä taloudellista kanssakäymistä.
Vuonna 2007 OIF:än kuuluu 55 jäsenvaltiota ja -hallitusta sekä 13 tarkkailijamaata.
Maailmanlaajuista frankofonian päivää vietetään 20.3.
Suomennos: Johanna Taimi
Liens sur la francophonie / Linkkeja frankofoniasta
Fr= en français, Fi= suomeksi, GB= in English
site officiel (Fr)
Carrefour International Francophone de Documentation et d'Information CIFDI (Fr)
Site de Tarja Virtanen (Fr-Fi)
|
|
|
Carte du monde où on parle le français.
|
|
|