|
Kerttulin koulun ulkoseinässä on juhlallinen vuosiluku 1912. Tällöin koulutyö alkoi uudessa ja uudenaikaisessa kansakoulussa. Historiankirjat kertovat, että moninaisten vaiheiden jälkeen koulu rakennettiin arkkitehti E. Hinderssonin laatimien suunnitelmien mukaan. Ja mistäpä muualta oli haettu ideoita kuin Ruotsista. Sieltä, Malmön uudesta kansakoulusta, saatiin malli myös Kerttulin kouluun rakennettuun kylpyläosastoon. Koulun vihkiäiset pidettiin maaliskuun 19. päivänä vuonna 1913 ja keväällä 2003 vietimmekin koulun 90-vuotisjuhlaa Kerttulin päivänä 17.3. Keväällä 2008 juhlimme jo 95 vuotta täyttävää kouluamme! Aikoinaan ensimmäisen suuren ja edustavan kansakoulurakennuksen valmistuminen Turkuun oli merkkitapaus. Vihkimisjuhlan ohjelma olikin arvokas: Oli lasten laulua ja useita juhlallisia puheita. Lisäksi vierailla oli tilaisuus seurata opetusta piirustussalissa, veistosaleissa ja opetuskeittiössä. Niin ja tietenkin oli mahdollista seurata uuden koulukylpylän toimintaa. Osaston pyöreissä ammeissa oppilaat nauttivat täysin rinnoin lämpimästä vedestä. Koulun johtokunnan puheenjohtaja J. Aminoff päätti puheensa: "Lopetan esitykseni toivoen, että meidän kansakoulumme saisi yhä edelleen kehittyä, uhkaavilta näyttävistä enteistä huolimatta, mahdollisimman vapaasti, ilman että sen suunnitelmallista työtä häiritsevät vieraat sivultapäin tulevat vaikutteet. Sillä vasta silloin, kun koulu saa vaikuttaa vapaana ja riippumattomana, vapaana kuin ajatus, jonka kykyä sen tulee kehittää, jalostaa ja hedelmöittää, vasta silloin voimme me vaikeasta ajasta huolimatta iloisin mielin ilman pelkoa maamme kansallisen itsenäisyyden tähden jatkaa työtämme nuoren polven henkisen kehityksen hyväksi odottaen uuden päivän sarastusta, joka kerran on koittava meidän nyt kovasti koetellulle isänmaallemme." Tuolloin kannettiin huolta maamme itsenäisyyden toteutumisesta. Suomi oli vielä venäjänvallan alainen ja elettiin ns. sortovuosien aikaa. Aivan huolettomina emme voi koulumaailmassa elää tätäkään päivää, vaikka huolemme ovat toki pienemmät kuin vuonna 1913. Nyt olemme huolestuneita koulujen taloudesta ja tuntiresursseista ja niiden vaikutuksesta oppimiseen ja opetukseen, oppilaiden ja koko kouluyhteisön elämään. Koulurakennuksemme on korkeasta iästään huolimatta onneksi hyvässä kunnossa. Kaikki luokat, joissa on säännöllisesti opetusta, on akustoitu ja maalattu. Vanhan osan putkistot ja sähköistykset on uusittu ja luokissa on modernit ilmanvaihtokoneet. Lähes kaikissa luokissa on uudet, säädettävät pulpetit ja tuolit. 1960-luvulla rakennettu liikuntasiipi ruokaloineen ja wc-tiloineen peruskorjattiin kauttaaltaan vuonna 2008. Lähes vuosisataisen historian aikana koulun penkkejä on kuluttanut moni yhteiskuntamme vaikuttaja. Tunnetuin heistä on presidentti Mauno Koivisto, jonka luokka, vuoden 1936 VI A, yhä pitää yhteyttä keskenään ja tapailee joskus koulunkin käytävillä. |