
Katedralskolan i Åbo perustettiin oletettavasti vuonna 1276 poikien kouluttamista varten kirkon palvelukseen. Koulurakennus sijaitsi tuomiokirkkoa ympäröivässä muurissa ja koulumestari piti ankaraa kuria.
Lue enemmän: Koulun arkea
Oppilaita kutsuttiin teineiksi ja he tulivat eri osista maata.
Lue enemmän: Teinien pitäjänkäynnit
Aina ei ollut kirkon helppoa pitää katedraalikoulun oppilaita silmällä.
Lue enemmän: Järjestyskysymyksiä
1600-luvulla koulua uudistettiin monella tavalla ja se siirrettiin uuteen paikkaan kirkkoa ympäröivässä muurissa.
Lue enemmän: Koulu-uudistuksia
Turun kymnaasi muutti Vanhalla Suurtorilla sijaitsevaan rakennukseen, jossa se toimi tuomiokapitulin alaisena.
Lue enemmän: Turun kymnaasi
Vuonna 1872 Svenska klassiska lyceum i Åbo, Turun ruotsalainen klassillinen lyseo, perustettiin ja tähän yhdistyivät kymnaasi ja Korkeampi alkeisoppilaitos. Myöhemmin Reallyceet i Åbo, Turun ruotsalainen reaalilyseo, sulautui Classicumiin, klassilliseen lyseoon.
Lue enemmän: Classicum
Classicumin koulurakennus oli Puolustusvoimain käytössä Suomen kahden sodan aikana. Lue enemmän: Classicum sotien aikana
1970-luvulla Svenska klassiska lyceum ja Åbo svenska flicklyceum, Turun ruotsalainen tyttölyseo, yhdistettiin ja vanha koulunimi Katedralskolan i Åbo, Turun katedraalikoulu, otettiin uudestaan käyttöön. 1977 nimestä tuli uuden, Vanhalla Suurtorilla sijaitsevan lukion nimi.
Lue enemmän: Katedralskolan i Åbo -lukio
Katedralskolan i Åbo on ollut luokattoman opetuksen edelläkävijöitä
Lue enemmän: Tämän päivän Katedralskolan
Katedralskolan perustettiin oletettavasti Turun tuomiokapitulin yhteyteen vuonna 1276. Koulu oli muiden tuomiokirkkokoulujen tapaan tarkoitettu poikien koulutusta varten kirkon palvelukseen. Koulurakennus sijaitsi tuomiokirkkoa ympäröivässä kehämuurissa. Koulumestarin, rehtorin, tehtävänä oli antaa pojille latinan, kieliopin ja retoriikan opetusta. Kuri lienee ollut ankara. Pojat istuivat lattialla, jolle olivat laittaneet olkia istumapaikaksi. Kateederin äärellä seisoi opettaja ja saneli oppilaiden kirjoittaessa kirjoitustauluilleen. Läksyjen kuulustelua pidettäessä oppilas, joka ei ollut oppinut läksyään, voitiin kutsua ylös kateederin luo, jonka päälle hänen oli ojennettava kätensä. Opettaja otti patukan ja löi muutamia kertoja sormille. Tämän jälkeen oppilas sai mennä takaisin paikalleen, jossa käsistä valuva veri värjäsi oljet punaisiksi.
Katedraalikoulun oppilaita kutsuttiin teineiksi. Teinit tulivat maan eri osista, useinkin yksinkertaisista olosuhteista. Saadakseen varaa käydä koulua Turussa teinit käyttivät lomia Turun ympäristön pitäjien tai kotiseutujen kiertämiseen lauluja esittäen. Palkaksi esiintymisistä he saattoivat saada ruokaa ja juomaa sekä ehkä joitakin vaatekappaleita. Teinien kiertomatkoilla laulamat laulut on kirjattu Piæ Cantiones -laulukirjaan.
Teinien keruumatkoista tuli usein häiritsevä tapa johtuen juopottelusta ja tappeluista. Ryhdyttyään katedraalikoulun rehtoriksi vuonna 1539 Suomen uskonnonpudistaja Mikael Agricola asettui keruumatkoja vastaan. Jo aikaisemmin toinen Turun piispoista oli kieltänyt käytännön. Kiellolla ei kuitenkaan ollut toivottua vaikutusta. Muissakin yhteyksissä oppilaiden käyttäytymisessä oli paljon parantamisen varaa. Tavat tällä ajalla eivät aina olleet hienostuneita, mutta aivan tavalliset kaupunkilaiset paheksuivat kuitenkin etenkin teinien pitämää melua heidän ollessaan kaupungilla. Oletettavasti koulua koskeva järjestyssääntö n. vuodelta 1600 on säilynyt, ja sen mukaan pojat eivät saaneet meluta välitunneilla, eivätkä he saaneet revitä sammalta seiniltä. Valtionarkeologi C. J. Gardberg, joka on osoittanut suurta mielenkiintoa katedraalikoulun historiaa kohtaan, sanoo kiellon viittaavan siihen, että ainakin osa koulurakennuksesta oli puuta. Ei ollut myöskään sallittua vuolla opettajan tuolia puukolla.

Ruotsin valtakunnan koulutusuudistusten yhteydessä katedraalikoulusta tehtiin vuonna 1630 lukio, josta kymmenen vuotta myöhemmin, 1640, kehitettiin yliopisto, Turun akatemia. Vanha katedraalikoulu perustettiin uudelleen palevelemaan alempaa sivistystä. Koulusta loppututkinnon saaneet oppilaat pääsivät suoraan yliopistoon. Se sai uuden koulurakennuksen tuomiokirkkomuurissa, vinosti kirkon pääsisäänkäyntiä vastapäätä. Aina vuoden 1827 Turun paloon saakka oppilasmäärä kasvoi 300:aan ja tämän vuoksi oli koulurakennuksessa kova tungos. Suuren tulipalon jälkeen koulun oppilaat siirrettiin Raumalle, jossa opetus jatkui muutamia vuosia eteenpäin. Vuonna 1830 Turun koululaitos muutettiin täydellisesti. Perustettiin lukio katedraalikoulun lisäksi. Jälkimmäinen sai vuonna 1841 nimekseen Ylempi alkeisoppilaitos, ja se valmensi oppilaat yliopistoon johtavia lukio-opintoja varten.

Uuden lukion koulurakennukseksi osoitettiin rakennus vanhalla Raatihuoneentorilla. Talo oli aikaisemmin toiminut hovioikeudentalona. Koska raatihuoneen yhteyteen perustetun Nikolaintorin taustalle haluttiin monumentaalinen rakennus, yhdistettiin hovioikeudentalo vuonna 1830 joenpuoleiseen naapurirakennukseen yhdenmukaisella julkisivulla. Toiseen rakennukseen sijoitettiin myöhemmin Ylempi alkeisoppilaitos. Turun kymnaasin eli lukion arkipäivä oli värikäs. Opettajien ja oppilaiden välinen suhde oli usein kiristynyt ja historiikki kertoo monesta välikohtauksesta ja kriisistä. Kahteen osastoon jaettu puhujakoroke, joka vielä seisoo Katedralskolanin juhlasalissa, käytettiin tuomiokapitulin järjestäessä väitöstilaisuuksia ns. pastoraaliteesien tiimoilta. Teesejään puolustava nuori pappismies seisoi puhujakorokkeen etuosassa, kustoksen istuessa takaosassa. Kuulijakunta koostui mm. lukiolaisista, ja heistä yksi latinaa osaava sai esittää kysymyksiä, usein ymmärtämättä mitään asian sisällöstä.



Vuonna 1869 Suomen koululaitos erotettiin kirkosta. Vuonna 1872 julkaistiin koulujärjestys, ja Ylemmän alkeisoppilaitoksen ja kymnaasin osalta uudistukset merkitsivät yhdistymistä ja Svenska klassiska lyceum i Åbo:n, Turun ruotsalaisen klassisen lyseon, perustamista. Oppilaat olivat iältään 11–18 vuotta ja heidän lukumääränsä yltyi nyt n. 450:een, mutta se laski pian huomattavasti koska kaupungissa oli ajan myötä viisi ruotsinkielistä oppikoulua. 1930-luvulla yhteenlaskettu oppilasmäärä laski niinkin paljon, että kävi ilmi että jokin kouluista oli lakkautettava. Klassisessa lyseossa, Classicumissa, oli lukuvuonna 1937-38 vain 127 oppilasta. Ruotsinkielinen reaalilyseo kuitenkin lakkautettiin, ja koulu sulautui Classicumiin vuodesta 1938.
Syksyllä 1939 alkoi toinen maailmansota, ja marraskuun lopussa Suomi joutui siihen mukaan Neuvostoliittoa vastaan taistellessaan. Classicumin koulurakennukset olivat sotajoukkojen käytössä, ja niitä käytettiin mm. työkomppaneiden ja aseistakieltäytyjien majoitustiloina. Vanhimpien oppilaiden oli myöskin suoritettava sotilaspalvelua ja raskasta työvelvollisuutta Suomen kahden sodan aikana. Turun ilmahyökkäysten yhteydessä koulu oli pidettävä suljettuna.
Suomen eduskunta päätti, että Svenska klassiska lyceum i Åbo (Turun ruotsalainen klassillinen lyseo) ja Åbo svenska flicklyceum (Turun ruotsalainen tyttölyseo) muutettaisiin yhdeksi yhteislyseoksi syyslukukaudesta 1971 alkaen. Ylimenokausi kesti aina vuoteen 1975, ja tämän jälkeen kaikki oppikoululuokat kulkivat nimellä Katedralskolan i Åbo. Peruskoulun alkaessa Turussa lukuvuotena 1975-76 lukiosta tuli erillinen kouluyksikkönsä samalla nimellä. Katedralskolan i Åbo -lukio saattoi seuraavan lukuvuoden alussa muuttaa juuri peruskorjattuun koulurakennukseen, jonka upeana osoitteena on Vanha Suurtori 1.
Vuonna 1989 Katedralskolanista tuli luokattoman opetuksen kokeilulukio ja se myötävaikutti luokattoman järjestelmän ja opintojen valinnaisuuden kehittämiseen. 80-luvun lopusta tähän päivään oppilasluku on noussut 180:sta 280:een.
