|
KOLMIKYMMENVUOTINEN SOTA
Ruotsi-Suomen
sotilas ja aikakauden ihminen
|
![]() |
|||
|
1600-luku Euroopassa on sodan vuosisata ja erityisesti näin oli Ruotsi-Suomen kohdalla. Täyssinän rauhan 1595 jälkeen oli tilanne Suomen itärajalla saatu sotilaallisesti vakiinnutettua ja Kustaa Aadolfin katse kääntyi Puolan suuntaan, jossa vanhat riidat Sigismundin ja Ruotsin välillä johtivat sotaan 1617. Kolmikymmenvuotinen sota Euroopassa alkoi 1618 alkaen ja kun Wallenstein oli saanut yliotteen protestanttisesta Pohjois-Saksasta tuli Ruotsissa harkintaan osallistuminen sotaan. Der Löwe aus Mitternacht oli odotettu messiaan kaltainen pelastaja monien saksalaisten mielissä, kun samaan aikaan valtaneuvosto Puolan sodan päätyttyä Axel Oxenstiernan vastustuksesta huolimatta päätyi kannattamaan sotaan osallistumista. Jussi T. Lappalaisen teos Sadan vuoden sotatie ( 2001) on kokonaisesitys Suomen sotilaista suurvallan sodissa 1617 - 1721. Lappalaisen mukaan suurvallan 104:n vuoden aikana sotavuosia kertyi 58. Lappalainen huomauttaa myös, että jos nyky-Suomessa toista miljoonaa miestä olisi ollut sodassa eri puolilla Eurooppaa 1900-luvun aikana, olisi kyseessä melkoinen voimainponnistus kansakunnalle. Ruotsalainen Peter Englund on tarkastellut teoksessaan Suuren sodan vuodet sekä kolmikymmenvuotista sotaa että ihmistä aikakauden myllerrysten keskellä.
|
Kolmikymmenvuotinen sota
|
|||
30.11.2001
kuvat Turun tuomiokirkkomuseosta ottanut T.Sinervo
Lähdekirjallisuus:
Peter Englund: Ofredsår 1993, Stockholm
Jussi T. Lappalainen: Sadan vuoden sotatie 2001, Helsinki