Tietoa viikinkien uskomuksista on saatu vanhoista islantilaisista Eddan tarinoista, jotka kertovat muinaisten skandinaavien jumalmaailmasta. Viikingeillä oli kahdenlaisia jumalia. Aasoihin kuului kuoleman, sodan ja soturien jumala Odin. Hänen joukkoihinsa lukeutuivat myös Odinin puoliso Frigg sekä ukkosen jumala ja ihmisten suojelija Tor.

Jo ennen aasoja uskottiin vanhoihin hedelmällisyyden ja kasvillisuuden jumaliin, joita kutsuttiin vaaneiksi. Heihin kuuluivat hedelmällisyyden jumala Freyr ja hänen sisarensa rakkauden jumalatar Freyja. Vielä jumaliakin ylempänä olivat nornat, jotka ihmisen syntymähetkellä päättivät hänen kohtalonsa. Heidän asuinpaikkansa oli pyhä, ikivihreä saarnipuu.

Vähitellen tiedot Valkokristuksesta alkoivat saavuttaa myös Pohjoisten maiden asukkaita. Viikinkikuninkaat, kuten Tanskan Harald Sinihammas ja Norjan Håkon Hyvä, antoivat kastaa itsensä kristinuskoon, joskin Håkon joutui luopumaan uskostaan alamaistensa painostuksen johdosta.

Viikingit löytöretkeilijöinä

Viikingit tulivat tunnetuiksi taitavina merenkulkijoina, jotka hienoilla aluksillaan matkasivat eri puolilla Pohjois-Eurooppaa ja kauempanakin. He perustivat siirtokuntia 900-luvulla Islantiin ja  Grönlantiin. Vuoden 1000 tienoilla Leif Eerikinpoika Onnellinen purjehti kaukaiseen maahan, jota kutsuttiin Vinlandiksi. Tämä alue kuuluu Pohjois-Amerikkaan.

Viikingin koristelivat laivojensa keulat eläinhahmoilla, joiden uskottiin vahvistavan miehistön voimia.

Lisätietoa